Kun joulun taika katoaa

Kun joulun taika katoaa, on suuntauduttava uudelleen

Mira, Eloa Herkkyydellä

12/14/2021

Kun joulun taika katoaa

Jouluun liittyy paljon odotuksia. Navigoimme kohti joulua usein aiemmista kokemuksista käsin. Kuitenkin elämässä tulee usein hetkiä jotka vaikuttavat perhekeskeisen joulun odotukseen. Mitä tehdä sitten, kun joulun taika hajoaa?

Itse sain nauttia oikein tunnelmallisista ja turvallisista jouluista aikuisikään saakka. Ensin perhejoulut lapsuudenkodissa toteutuivat vuosittain samalla tavalla. Ne tuntuivatkin pitkään ainoalta oikealta joululta. Sitten tulin äidiksi ja aloimme vuorojouluin viettää pyhät lasten molempien isovanhempien luona. Mukaan tuli uusia jouluperinteitä. Myös ex-anopin luona joulut olivat tunnelmallisia ja perinteikkäitä. Ex-anoppini on oikein jouluihminen ja nautin jouluista vielä tuolloin.

Joulun taika hajosi oikeastaan ydinperheen eron myötä 2014. Sen jälkeen alkoi aivan uudenlainen tapa viettää jouluja. Joka toinen joulu tuntuu edelleen “oikealta joululta”. Vietämme sen samalla tavalla kuin lapsuuden joulut, minun lapsuudenkodissa ja tietyt samat perinteet toistuvat vuodesta toiseen. Mutta sitten on ne toiset joulut. Jaamme kaikki tärkeät pyhät niin että lapset saavat viettää niitä molempien vanhempien kanssa. Itselleni ne ovat haikeita ja vaikeitakin, vieläkin jonkin verran. Tänä vuonna on taas sellainen joulu. Huomaan että koko jouluun valmistautuminen on itselleni vähemmän odottavaa. Meillä on kuitenkin omat joulun odotukseen liittyvät perinteet lasten kanssa, joita olemme toteuttaneet jo vuosia. Kirjoitamme koko perheen voimin joulukortteja “Joulupostia ikäihmiselle” tempaukseen, lapset hankkivat ja askartelevat pieniä paketteja kavereilleen ja kotia koristellaan yhdessä. 

Ensimmäiset joulut menin mielelläni jouluksi keikkatöihin vanhusten palvelutaloon. Siellä tuntui merkitykselliseltä tuoda joulua edes toisille ihmisille ja palvelutalossa iltavuorossa joulurauha sai ihan erilaisen merkityksen. Välillä tunnelma sielläkin oli haikea, mutta siitä huolimatta kaunis. Ystäväni kanssa osallistuimme monena vuonna paikalliseen jouluruoka-apukeräykseen, jossa veimme perheille ruokakassin jouluksi. Usein pienen paketinkin, jos saajana oli lapsiperhe. Niistä sai hyvää mieltä myös itselle. Piti suunnata ajatukset jouluun uudella tavalla. Ei tule tilaa uudelle, jos ei päästä irti vanhasta. 

Aloimme rakentamaan uusia perinteitä. Kun lapset palaavat ennen uutta vuotta minulle, vietimme jonkinlaisen jouluisen hetken oman lapsuuden perheeni kanssa. He tulevat usein meille käymään, muutama paketti saatetaan vaihtaa, ei syödä enää koko jouluateriaa, mutta jotain jouluista kuten puuroa ja jouluisia kahvileipiä. Hetki on lyhyt ja erilainen. Tänä vuonna aiomme kokeilla jotakin uutta. Näimme Bonusperheen (ruot. Bonusfamiljen)  jaksossa hauskan tavan, jossa jokainen toi paketin tai kaksi ja ne laitettiin pöydälle. Sen jälkeen aletaan käydä kierrosta läpi ja jokainen heittää vuorollaan noppaa. Jos saa numeron 1 tai 6 saa valita itselleen yhden paketin. Kun kaikki paketit on pöydästä löytäneet saajansa, alkaa uusi kierros. Rosvokierros! Rosvokierroksen aikana 1 minuutin ajan pyritään vielä heittämään numeroita 1 tai 6 jokainen vuorollaan. Jos saa jomman kumman noista numeroista saa varastaa paketin keneltä tahansa! Lapseni ovat nyt jo sen verran isompia, että heidän kanssaan tällainen leikki onnistuu. Annan molempien käydä itse ostamassa kaksi pakettia tähän jouluiseen pelihetkeen, saa nähdä miten käy!

Muistan vanhemman kollegan joskus minulle sanoneen, kun laitoimme joulua mielenterveys- ja päihdeyksikköön, että aina pitää muistaa, ettei joulu ole kaikille onnellinen tapahtuma. Se voi olla myös hyvin raskasta, jos kokemukset taustalla ovat vaikeita ja toiset siinä ympärillä hehkuttavat joulun iloa. Usein työssäni näin myös sen kuinka joulumuistamisia ei tullut. Ei kortteja, ei vierailuja, ei puheluita. Yritimme aina korvata tuota lähimmäisen ihmisen puuttumista, mutta eihän sitä kukaan voi korvata. 

Jäin myös miettimään, että voisin hyvin tehdä nämä joka toisen joulun Elämäni Tarina -soittoja ikäihmisille joulunpyhien ajan. Mielelläni toisin läsnäoloa pyhäpäiviin, vaikkakin etäyhteyden välityksellä. Mieleeni on jäänyt monta kertomusta menneen ajan jouluista, joita asiakkaat ikääntyneiden palveluissa ovat kertoneet. Usein menneisiin aikoihin palataan kaipauksella. Aika on kullannut muistot ja päällimmäiseksi on usein jäänyt ne kauneimmat hetket. Niitä on ollut ilo olla kuulemassa ja pysähtyä jakamaa lämmin joulun hetki yhdessä. 

Jos jouluun valmistautuminen tuntuu sinusta tänä vuonna vastahakoiselta, yritä vähentää siihen liittyviä odotuksia. Voisiko joulut olla toisinaan hieman erilaisia? Miten voit olla armollinen itseäsi kohtaan tänä jouluna?

Millaisin ajatuksin sinä kuljet kohti joulua tänä vuonna?

Jätä kommenttia Facebookissa tai Instagramissa.

closeup photo of baubles on christmas tree